Guess what?

Ostin taannottain ystävältäni vähänkäytetyn mustan Guessin takin. Kaunis, ihan tavallinen musta trenssi. Yllättävä veto sinänsä minulta, koska en ole juurikaan kyseisestä merkistä pitänyt. Tai no, yhden käsilaukun kerran sain erään lehtitilauksen kylkiäisenä, mutta silti. Kiitos H., kun huomasit sitä ehdottaa. Kovasti jo kevättä odottelen, että saan takin käyttöön!

Guess Jeans musta trenssi

Nyt minulla on sitten kotona myös toiselta ystävältäni kenkäpari sovitettavana - kauniit nämäkin Guessin peep toe platformit, mutta harmittavasti ihan pikkuriikkisen liian suuret. En ole vielä päättänyt, ostanko ne vai en. Mieleni tekisi, koska ovat todella hyvät jalassa. Tänäänkin  niitä koekäytin. Pitäisi viitsiä kaivaa geeliläpsykät esiin ja kokeilla kenkiä vielä niiden kanssa, josko sitten eivät enää lonksuisi.

Guess peep toe platforms

Aikaisemmassa postauksessani tänään kerroin lähteväni ekskursiolle vanhaan kaupunkiin. Ja sen myös toteutin alennusmyynnit mielessä - kuinkas muuten. Matkan varrelta tarttui mukaani Esikoiselle alekorista Niken sneakerit, koko 44 (!). Itselleni löysin Destinyn outletista Ewa i Wallan puseron sopuhintaan, -70% alennettuna. Pusero on kuin minulle tehty, juuri oikean mallinen ja sopivasti röyhelöä.

Ewa i Walla

 
Samalla reissulla huomasin, että Jokikadulla lopettaneen Lina Interiörin paikalle on avaamassa uusi liike, Loviisastakin tuttu Vanille home. Ei hassumpaa ihan jo näyteikkunavisiittejä ajatellen. Loppuviimein piti käydä vielä hipelöimässä lankoja Tee tee-shopissa, katsastamassa Sasun huonekalut ja Cisaressa kyselemässä tilaamaani Dalaleon vyötä. Mukava päiväkävely kaikin puolin, vaikka tällä kertaa ripsikin hieman vettä.

Unohdin aikaisemmin kertoa, että jouluaattona meille muutti pikku-Nissen lisäksi viehättävä Hillevi-neitonen. Kiitos vaan Villa Tyynelän poppoo! Näitä voisi olla useampikin :-).

Blogini otsikko viittaa aika puhtaasti rakkaimpiin harrastuksiini. Tällä hetkellä on todettava, että enpä ole kumpaakaan harrastanut aikoihin. Nyt olen kuitenkin päättänyt, että lusmuilu saa jäädä taakse vanhan vuoden myötä. Kuntokeskuskortti otetaan taas käyttöön, kun siitä kuukausittain maksan ja Icebugit saavat kyytiä lenkkipolulla tai ehkä kuitenkin -kaduilla, kun polut ovat hiihtäjien käytössä. Ja tämä on lupaus. Seurauksena toivon keväällä mahtuvani kaapissa odotteleviin farkkuihini. Nyt nautitaan kuitenkin tästä ihanasta sunnuntaista, sillä huomenna on vielä vapaapäivä!

Keijuja ja Nissejä.

Niin siinä vaan tänäkin vuonna kävi, että joulu tuli ja meni. Onneksi on vielä vanhaa vuotta ja vapaata jäljellä. Ja joulukuusikin tuoksuu vielä ihan kuuselle. Olemme Valtakunnan Prinsessan kanssa joka vuosi hankkineet uuden ballerinan kuuseen. Niin tänäkin vuonna.

Kuusen otimme tänä vuonna sisään jo poikeuksellisesti aatonaattona, joskin koristelu jäi sitten kuitenkin aattoaamuun. Minä olen perinteisesti viritellyt kuuseen valot, mutta Siippa lupautui tekemään sen tänä vuonna. Luultavasti saamme kuuseen uudet valot ensi jouluksi, sen verran taisivat nuo lamput kiristää hermoja.

Ja ei meillä kuusessa ole pelkkiä tyttöjen juttuja. On siellä pojillekin jotain. Tänä vuonna en ehtinyt noita kisupalloja piilottaa, vaan ne päätyivät sittenkin kuusenoksille.

Joulupukin säkistä löytyi jotain jokaiselle. Tulipa sieltä yksi pikku-Nissekin, joka hyppäsi illan kuluessa kelloon roikkumaan ja katselemaan menoa ylhäältä päin. Nämä Mailegin Nisset ovat kyllä nousseet suosioon ja taidanpa hankkia niitä taas pari lisää ensi jouluksi.

Eilen illalla innostuin aleshoppailemaan verkossa. Ja tänään kun on kerrankin aikaa, taidan kipaista vanhaan kaupunkiin ihastelemaan lisää aletarjontaan ja kurkkaamaan, miten Muumit ovat kotinsa jouluksi koristelleet. Nautitaan näistä kahdesta vuoden viimeisestä päivästä!

Kun Louise ja Lukas muuttivat meille.

Niin, meille muutti tänään kaksi Nisseä, Louise ja Lukas. He löysivät heti paikkansa olohuoneen nojauolista. Olen syystä tai toisesta hurahtanut näihin Mailegin tonttuihin. Lauantaina sellaisia jo näpelöin naapurikaupungin sisustusliikkeessä ja kotiin tultuani surffailin aikani, kunnes löysin haluamani Burgundy Rose-nimisestä nettikaupasta. Ja tänään ne jo tulivat, uskomattoman nopeaa toimintaa! Ja uskomattoman ihanat ovat nämä tontutkin!

Louise ja Lukas.

Hienoinen laiskuus ja saamattomuus ovat viime viikkoina vaivanneet. En ole saanut kirjoitettua tänne blogin puolelle mitään saatikka sitten tehtyä juuri muutakaan. Useampia neuletöitä on kesken, uudet langat (ja osa vanhoistakin) odottavat inspiraatiota. Jotain olen sentään saanut aikaiseksi. Päätin, etten täksi jouluksi laita jouluverhoja, kun ne roikkuvat ikkunassa kuitenkin kesälomaan asti. Niinpä hankin joulupalloja ja valoköynnöksen. Solmin pallot naruistaan kiinni johtoon ja ripustin koko hökötyksen ikkunaan. Voilá!

Ja koska nykyään näyttää kaikki kimaltavakin kiinnostavan niin seuraksi ripustelin vielä kolme glitteriporoa.

Jännä juttu, että tähän aikaan vuodesta alkaa taas puutarhatyöt kiinnostaa. Tänään tupsahti sähköpostiin kärhöhinnasto Eestistä. Taidanpa laittaa taas tilausta menemään ja nyt kerrankin ajoissa.

Nautitaan nyt vielä kuitenkin talvesta, lumisateesta ja joulunodotuksesta!

Paluu talviaikaan.

Eilen olikin hieman erilainen ilta. Valtakunnan Prinsessa lähti mummolaan, josta hänelle oli varattu commodore-luokan yösija, ja pojat eivät tulleet tänä viikonloppuna meille. Nyt meillä oli sitten pitkästä aikaa mahdollisuus lähteä käymään jossain lauantai-iltana. Ei sillä, etteivätkö koti-illatkin olisi varsin mukavia, mutta joskus on ihan kivaa jo vaihtelunkin vuoksi päästä hieman tuulettumaan ja syödä toisten laittamaa ruokaa.

Olin varannut meille pöydän Gabriel 1763:sta, josta olen jo aikaisemminkin kirjoittanut. Kerrassan ihastuttava ravintola vanhassa Porvoossa. Ja sieltä saa ihania pizzoja. Pizzalle menimme nytkin. Olen ajatellut maistavani kaikkia listan pizzoja, enkä tyytyä helppoon ja syödä jo hyväksi toteamaani. Tällä kertaa otinkin sitten listan ulkopuolelta Ruska-pizzan, jota oli saatavana enää vain tänä viikonloppuna. Aika jännä pizza, siinä oli kalkkunaa, Brie-juustoa, kastanjaa ja karpaloita, sekä tietysti talon juustoa ja tomaattikastiketta. Kannatti testata! Ensi kerralla lautaselle päätyy sitten varmaankin Fryysari tai Pellinki.

Vanhasta kaupungista suuntasimme sitten Taidetehtaalle Kekri Porvoossa-tapahtumaan. Paikalla oli pienpanimoja, joilla oli mitä erilaisimpia oluita maisteltavana sekä myös puolalaisia panimosimoja. Mikäpä siellä oli iltaa viettäessä hyvässä seurassa! Kiitos siis viimeisestä kaima, S. ja J.!  Illan pääesiintyjänä oli Koop Arponen bändeineen. Ensimmäistä kertaa näin heidät livenä ja tykkäsin!

Koop Arponen ja Flute of Shame

Tänään olen sitten nauttinut pitkästä ja rauhallisesta aamusta. Katsoin heti herättyäni kahdeksan jälkeen yhden lempileffoistani, Holidayn. Lisäksi olen ehtinyt neuloa, nauttia aurinkoisesta kävelylenkistä Siipan kanssa, käynyt äänestämässä ja lopulta hakenut Valtakunnan Prinsessan kotiin. Nyt hämmästellään, miten yhtäkkiä ulkona onkin jo pimeää! Mukavaa talviaikaa kaikille!

Nasta juttu.

Tänään on sitten ensimmäisen kerran tälle talvelle, tai syksyhän nyt kai vielä on, testattu nastalenkkareiden pito. En tiedä, oliko tämän nyt hieman hätävarjelun liioittelua, mutta nastakausi on nyt kuitenkin korkattu. Ostin vuosi sitten Icebugit, enkä ole katunut. Tossut ovat yllättäen kevyet, hyvät jalassa ja nastat todella pitävät ihan peilijäälläkin. Haittapuolena sitten luonnollisesti lisäsekunnit vauhdissa ja lisälyönnit keskisykkeessä. Tämänpäiväinen lenkki ei ollut sieltä parhaasta päästä. Jonkin asteinen poskiontelovaiva selkeästi on vielä kiusana ja jotenkin vaan ei juoksu kulkenut.

Metsässä oli jännä tunne juosta lumisella radalla, kun ympärillä tuoksui vielä syksyinen metsä. Otin muutaman kauniin pakkaskuvan vielä pihaltakin. Toistaiseksi on vielä linnuille ruusuissa ruokaa, mutta varmuuden suoksi laitettiin jo pähkinöitäkin tarjolle.

Kauniita, eikö totta! Nyt täytyy rientää lenkkisaunaan. Kiva ilta tiedossa, siitä ehkä lisää huomenna. Ihanaa talvista lauantaita itse kullekin!

Amaryllis.

Niin siinä vaan tänään kävi, että talvi yllätti autoilijat täällä etelärannikolla. Mutta kävi siinä myös niin, että talvi yllätti kotipuutarhurinkin. Kasvihuoneeseen jäi paleltumaan sitruunaruohot ja rosmariini, pihalle dahliat ja amaryllikset! Amarylliksen sipulit sentään toin pesuhuoneeseen sulamaan ja toivon hartaasti, että saivat vain sen verran kylmää, että kukkivat nyt kahta kauniimmin. Aika lohduttoman jäisiltä näyttivät, yhdestä oli ruukkukin haljennut. Kuvassa oikealla yksi amarylliksistä kukki keskikesällä noin komeasti. Se taisi olla joku Plantagenin halpa miniamaryllis toissavuodelta. Todella hintansa väärti.

Viis siitä, vaikka multakasaa on vielä kaupungin puolella jäljellä ja viis siitä, vaikka porkkanat ovat yhä kasvimaassa. Nyt nautin tästä ihanasta valkoisesta maasta ja valoisuudesta aina ensi viikkoon asti. Tunnelmallista viikonlopun alkua kaikille!

Long weekend.

Kylläpä on taas viime aikoina kiirettä riittänyt, en ole edes tänne ehtinyt kirjoitella. Neulomisrintamallakaan ei ole tapahtunut yhtikäs mitään. Esiteini sai lapasensa ja oli tyytyväinen, niin tyytyväinen, että ne jäivät minulta sitten kuvaamatta kokonaan. Valtakunnan Prinsessan Skappel ja minun paitani kaipaavat molemmat vielä hihoja, jospa ensi viikolla ryhtyisin toimeen.

Perjantaina olin syyslomalla, jotta nuorimmainenkin saisi olla pois päiväkodista. Vapaapäivä on luonnollisesti täydellinen siivoamiseen. Siinä siivouksen lomassa tuli jotenkin havaittua, että tiskikone ei ole entisensä vaan laskee alleen. Kääk! Siipan tultua kotiin lähempi tarkastelu osoitti, että poistoletkuun on tullut hiljattain reikä. Minä tietysti heti googlaamaan uusia koneita, mutta Siippa päätyi uuden letkun hankintaan ja sai koneen kuntoon, varsinainen handyman. Me olimme Valtakunnan Prinsessan kanssa luonnollisesti poissa jaloista hakemassa Esiteiniä viikonlopuksi meille.

Lauantaina osa päivästä vierähti puutarhahommissa. Hedelmäpuut saivat verkot ympärilleen ja kasvimaaltakin sain revittyä jotain pois. Porkkanat saivat vielä jäädä maahan odottelemaan otollisempaa sadonkorjuuaikaa. Kiva oli pihalla puuhastella, kun tilhet helisivät lähipuissa.

Pientä laittoa vaatii se vielä.

Valtakunnan Prinsessa oppi kesällä ajamaan ilman apupyöriä. Käytiin tuolla lähikentällä vähän harjoittelemassa lisää. Jarruttamisessa on haasteita. Ja lähtemisessä. Hieman kaipaa vielä itseluottamus siis vahvistusta. Kaikki lähtemisen ja jarruttamisen välillä sujuu kyllä mallikkaasti! Illalla tein sitten vielä meillä yhdeksi suosikkiruoaksi kohonnutta Kolmen juuston lasagnea. Täytyy joskus laittaa tännekin se resepti.

Pieni vaalenpunainen Spessu.

Tämä päivä on sitten mennyt jääkiekon parissa. Varmuuden vuoksi Esiteinillä oli peli Hyvinkäällä ja Teinillä Kotkassa. Koska tänä syksynä emme ole vielä yhteenkään Teinin peliin päässeet, päätimme mennä Kotkaan. Tipautimme siis Esiteinin kotihallin pihalle kimppakyytiin, suurkiitos E.! Ja karautimme siitä edelleen Kotkaan. Minua aina hieman pelottaa nämä C-junioreiden pelit, kun ovat joo isokokoisia, taklaavat ja pelit ovat muutenkin vauhdikkaita. Kukaan ei onneksi loukkaantunut ja peli oli muutenkin yllättävän "siisti". Kotijoukkue voitti 3-0 ja Teinille viimeisestä maalista syöttöpinna. Siinäpä mukava lopetus sunnuntaille. Nyt vielä kuppi espressoa ja Mozartin kuula Uuno Turhapuroa odotellessa. Lienee turha mainita, että ulkona sataa... Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille!

Titaanit-KJT 3-0, Teini kolmas vasemmalta.

Harvest time.

Kylläpä ulkona on pimeää! Erityisesti, kun ainakin täälläpäin Suomea sataa vettä kaatamalla ja koko ajan. Rovanimellä oli satanut tänään jo lunta! En ole tainnutkaan mainita, että sen lisäksi, että nautin syksystä koko sydämestäni, pidän myös lumisesta pakkastalvesta. Mutta talvi ei saa kuitenkaan vielä tulla. Porkkanat on nostamatta ja sellerikin vielä majailee kasvimaassa. Kasvihuoneen sen sijaan sain viime sunnuntaina tyhjennettyä lähes kaikesta. Sitruunaruoho sinne tosin vielä jäi ja rosmariini. Paprikoita ja jalanpeoja tuli yhteensä ämpärillinen. Ja kuten alla olevasta kuvasta näkyy, minulla oli sekä punaisia että oransseja paprikoita kasvamassa!

Ja niitä jalapenoja. Niitä tuli vähintäänkin omiksi tarpeiksi ja pääsin testaamaan Dansukkerin sivuilta löytämääni loistavan yksinkertaista säilöntäohjetta: vettä, etikkaa, sokeria ja suolaa. Ja chilejä, tai tässä tapauksessa jalapenoja.

Ulkona on todella jo syksyn tuntua. Oli oikeastaan helpottavaa saada kasvihuone tyhjäksi, jotta ei tarvitse olla huolissaan pakkasöistä eikä etenkään piitata kastelemisesta. Viljelyinto nimittäin laantuu viimeistään alkusyksystä :-). Valtakunnan Prinsessa keräili sunnuntaina syksyn viimeisiä kukkia pihalta ja teki niistä asetelman. Laittoi kippoon multaakin, jotta asetelma pysyy pystyssä. En viitsinyt edes kieltää napsimasta kelloköynnöksestä kukkia. Oikein harmittaa, kun se menee tuolla pitkin nurmikkoa täynnä kukkia ja nuppuja. Mutta se asetelma. Siitä tuli kaunis. Taitaa tytössä olla floristin vikaa, tai ainakin ripaus hortonomia!

Tuo oranssi kukka on koruköynnos, todella kaunis väripilkku puutarhaan. Täytyy vaan sekin saada ensi kesänä ajoissa maahan! 

Koska sunnuntai oli pihapuuhapäivä kärräsi Siippakin mun multakuormaa pihanpuolelle tuolta aidan toiselta puolelta. Vannotti minua olemaan tilaamatta multaa ensi keväänä. Lupasin, että en tilaa. Ajattelin, että multa riittää nyt ainakin pariksi kesäksi vielä. Ehkä.

Valtakunnan Prinsessan skappel-neule etenee hitaasi. Eilen en jaksanut muuta tehdä kuin purkaa jo neulomani hihan. Maanantaisin käyn töiden jälkeen tehotreeneissä polkemassa RPM:ää korkeilla sykkeillä ja sen perään vielä coressa. Kotiin raahaudun kävellen ja sitten ei kyllä muuta jaksakaan. Tänään sen sijaan saattaisin vielä jotain saada aikaiseksi. Nyt olisi vaan valinnan paikka: hihat neidin skappeliin vai hihat omaan puseroon?

Tuliaisia

Niin se työviikko taas vierähti. Tänään oli erityisen intensiivinen työpäivä, kotoa käsin tosin, kun Valtakunnan Prinsessa oli sairaana. Ja saatiin Siippakin kotiin reissusta. Kuopuksella olikin jo ikävä. Ja kun me tytöt ollaan talosteltu, ei me tietenkään olla ruokakaupassa käyty, joten senkin puolesta oli kiva saada kotiin, joku joka hoitaa kaupassakäynnin :-).

Niin - ne tuliaiset. Ei ne mitään yllätyksiä olleet, koska olin tehnyt jo listan etukäteen: Diorin ripsiväri ja Chanelin rajauskynä, aivan ykkösmeikkituotteet mun silmille. Erityisesti tuo Diorin ripsiväri, Diorshow Extase. Aika hintava, mutta ehdottomasti hintansa väärtti, en vaihtaisi. Yrittänyt olen, testaillut Lumenea ja jopa Oriflamea, mutta ei. Sitä en siis vaihda. Enkä tuota Chaneliakaan. Sain minä myös Mozartin kuulia, kun mä niin tykkään marsipaanista ja suklaasta. Ja puoliyllärinä Marc Jacobsin uusimman tuoksun, Dot. Rakastan tuoksuja ja erityisesti Marc Jacobsia.

Marc Jacobs/Dot, Dior/Diorshow Extase, Chanel, Mozartin kuulat

Saatiin siis ruokakomeroon täydennystä. Ja toivat minulle ruusujakin kaupasta, Valtakunnan Prinsessa valitsi värin. How am I not surprised?

Reilunkaupan ruusut

Mukavaa, kun on puhdas koti ja ruusuja maljakossa. Ja kynttilät palamassa. Lämmintä glögiä lasissa. Ihanaa alkanutta viikonloppua!

Lehdet tippuu, lehdet tippuu, nyt syksy jo on!

Viime aikoina on taas tämä bloggailu jäänyt työkiireiden, opiskelun ja muiden harrastusten jalkoihin. Puikot ovat kilisseet kiivaasti ja neuletyöt edenneet ja jotain jopa valmistunutkin. Niistä täytyy tehdä sitten eri postaus kuvien kera.

Kasvihuone on saanut olla ihan omissa oloissaan viime aikoina. Pitäisi saada sen verran itsestään irti, että keräilisin paprikat, tomaatit ja jalapenot talteen, ennen kuin pakkanen ehtii ne viedä. Löysin viime viikonloppuna mainion reseptinkin Dansukkerin sivuilta jalapenojen säilömiseksi. Voi olla, että joulupaketteihin päätyy tänä vuonna säilykkeitä!

Jalapenoja

Viime viikolla hurahti kaksi päivää työasioissa Haikon kartanossa. Ihana syksyinen miljöö houlutteli myös kuvaamaan. Sääli, että kameran nappasin mukaani vasta toisena päivänä, jolloin olikin sateista. Kauniita syksyisiä maisemia siitä huolimatta!

Haikon kartanon päärakennus

Mihinköhän sitä suuntaisi?

Tilasin keväällä, tai talvea se kyllä taisi olla, Ranskasta siemeniä ja pari dahlian juurakkoa. Toisesta en jostain syystä saanut kuvaa otettua ja tätä toista olen hieman odotellut kukkivaksi. No - nyt se kukkii, toivottavasti ei ensi yönä kuitenkaan vielä palellu, koska nuppuja on aukeamatta. Ihana väripilkku muuten jo hieman ränsistyneeseen puutarhaan.

Ranskalainen kaunotar

Ruusunkiulukoita on todella runsaasti meidän ruusuissa. On sitten talvella linnuille syötävää. Nappasin naapurin pihlajan latvastakin kuvan. Sen oksat notkuvat marjoista!

Siippa on tämän viikon työreissussa ja me tytöt talostellaan kahdestaan. Sain eilen tekstiviestin ystävältä, joka kysyi pääsisikö Valtakunnan Prinsessa heille leikkimään tänään. Lupasi hakea tytön vielä päiväkodistakin. Ihana yllätys ja ihanaa, että on tällainen verkosto! Kiitos S. vielä kerran! Otin sitten koko ajan omaan käyttööni ja hilpaisin juoksulenkille. On tosin todettava, että juokseminen työpäivän jälkeen väsyneenä saa kyllä sykkeet ihan eri sfääreihin kuin viikonloppuisin. Olo oli muutenkin kankea eilisen liikuntaleikkikoulun jäljiltä.

Nyt taidan vielä neuloa pari raitaa Keskimmäisen lapaseen ja sitten huilimaan. Huomenna onkin sitten taas jo torstai!

Pippi Långstrump ja muutenkin loistopäivä!

Taas on ehtinyt vettä virrata Porvoonjoessa siitä, kun viimeksi bloggasin. Nyt vihdoin olen saanut toimivan muistikortin kameraani. Kävin maanantaina ostamassa Kingstonin 8 gigabitin hieman nopeamman kortin, jota ei sitten uusi kamerani, ei Siipan vanha kamera, eikä kannettavani tunnistanut. Vein kortin takaisin kauppaan, sain vastaavanlaisen ja sama homma. Kokeilimme sitä kuitenkin vielä Siipan kannettavaan, joka tunnisti sen heti. Omituista. Onneksi setä H. hommasi Expert-messuilta 32 gigasen (!) kortin, joka toimii (jiihaa!) mun uudessa kamerassa ja pääsin sitä vihdoin testaamaan. Ja nappasin sitten heti kuvan kellastuneista tomaateista. Bloggasin niistä jo aikaisemmin ja kummasti ne vaan ovat sisällä kypsyneet :-). Keltaisimmat siirsin pohjalle.

Lemon Tree ja paprikat

Koska oli lauantai ja paljon pihahommia odottamassa, lähdettiin kaupungille kävellen. Täytyy sanoa, että tuo meidän 5-vuotias Valtankunnan Prinsessa on aika sissi. Suhteellisen vähällä marinalla kävelee 2 km kaupungille ja 2 km takaisin kotiin ja siinä välissä vielä ehditään koukata mm. vanhassa kaupungissa tarkistamassa Muumien koti. Tietysti minulla oma lehmäkin ojassa tämän kaupunkireissun osalta. Olemme hankkineet pari Rörstrandin Peppi-mukia, koska ne vaan ovat niin ihania. Sokoksen 3+1 päivillä oli myynnissä uusi Peppi muuttaa Huvikumpuun -muki, jota kokoelmamme suorastaan huusi. Ja kun hintakin oli kohdallaan ja mukeja vielä jäljellä, kotiututimme  niistä yhden meille.

Pippi mukit.

Ja mukien lisäksi tarvitsin ihan välttämättä kokoelmaani lisää bambupuikkoja. Marssin Teetee-shopiin ja onneksi siellä sattui olemaan juuri kaipaamani koot pyöröpuikkohin. Metalliset perintöpuikot eivät vaan enää ole kivoja, kun on näihin bambuisiin tottunut. Alla olevassa kuvassa on työllä ja tuskalla valmiiksi saatu takakappale paitaan. Nyt vaan täytyy saada etukappaleen resori neulottua ja sitten pääsen vaihtamaan langaksi tuon ihanan Novita Puron, sitä on niin mukava ja nopea neuloa!

Jaakko Selinin suunnittelema neule Novita-lehdestä Syksy 2012.

Kaupunkieissulla mukaan lähti Novitan Rose Mohairia. Ajattelin Valtakunnan Prinsessalle neuloa siitä Skappel-neuleen.

Viime maanantaina me Lindexin VIPit saimme tilaisuuden päästä nettishoppaamaan Missoni Lindex-vaatteita ennen muita. Siis ne, jotka sattuivat pääsemaan läpi nettikauppaan, lataamaan ostoskoriin tavaraa, ja vielä maksuvaiheessa oikeasti saamaan haluamansa. Tämä kampanja ei kuitenkaan mennyt ihan kuin Strömsössä. Jos onnellisesti sattui pääsemaan maksuvaiheeseen asti, niin silloin viimeistään tuli ilmoitus, että haluamaasi määrää ei ole varastossa, yeah right! Päätin, että pitäköön Lindex riepunsa, ostan vaikka aitoa Missonia, jos on pakko saada!

No kävin sitten kuitenkin ihan myymälässä huvikseni katsomassa, josko jotain olisi vielä keskiviikkona jäljellä - ja olihan siellä vaikka mitä. Naisten vaatteet eivät kuitenkaan olleet ihan sitä, mitä kuvittelin, ja lähinnä olinkin kiinnostunut löytämään Valtakunnan Prinsessalle jotain kivaa. Löysinhän minä, enemmän kuin olisin nettishoppaillut, vain ja ainoastaan siksi, koska Siippa oli mukana. Yhden tunikan varasin jopa mallinuken päältä.

Missoni Lindex.

Torstaina hakiessani varaamaani tunikaa, tarttui mukaani myös itselleni jotain  - kengät luonnollisesti.

Äidille ballerinat - Missoni Lindex.

Otsikoin postauksen loistopäiväksi. Ja niin se olikin. Voisin melkein sanoa, että juoksin tänään lenkin, joka oli best ever! Hyvä vauhti ja hyvät sykkeet! Loppuosa matkasta tosin nousuvoittoista, ja sykkeet pääsivät nousemaan turhan korkealle, kun en malttanut hiljentää vauhtia. Siitä huolimatta aivan loistavaa. Tunnusluvut syke avg 144 ja pace 6:06 min/km. Ihanaa!

Illan kruunasi hyvä mutteripannukahvi ruoan jälkeen. Meillä täällä Porvoossa on ihana siirtomaatavarakauppa Skafferi. Ostimme sieltä taannoittain Havanna-kahvia papuina. Se on rommilla ja suklaalla maustettua kahvia - aivan taivaallista jälkiruoaksi.

Kahvimylly ja mutteripannu.

Tästä on hyvä jatkaa lauantai-iltaa tai yöksi tämä on jo tainnut kääntyä. Jospa huomenna saisi puutarhahommiakin tehtyä! Mutta nyt vielä nautiskellaan olosta!

I svampskogen.

Suurinpiirtein suoraan töiden jälkeen perjantaina hyppäsimme Valtakunnan Prinsessan kanssa autoon ja ajelimme itäänpäin hakemaan Keskimmäistä lätkätreeneistä. Kyllä meillä jo olikin ehtinyt olla ikävä. Teiniä emme saaneet mukaamme, mutta ehkä sitten ensi kerralla. Perjantaina vietettiin myös pannari-iltaa. Ostimme Henttalan syysmarkkinoilta liljendalilaisia kananmunia ja osan niistä käytin nyt pannukakkuun. Ja tulipa siitä hyvää! Valtakunnan Prinsessalle se ei tosin kelvannut, mutta meille muille kyllä. Kananmunatkin olivat aivan erityisen keltaisia. Kyllä käy kateeksi veljen perhettä, kun saavat päivittäin tuoreita munia omasta kanalasta (ja villaa omista lampaista, tosin sitä ei päivittäin).

Tänään oli sitten sieniretkipäivä.Tipautettiin Valtakunnan Prinsessa kaverille kylään ja jatkoimme Keskimmäisen kanssa sieneen. Täytyy sanoa, että kyllä mieli ja ajatus lepää syksyisessä metsässä. Ihanaa! Oli mukavaa viettää myös Keskimmäisen kanssa laatuaikaa jutustellen niitä näitä.

Suppilovahveroita oli paljon. Lopussa piti laittaa jo silmät kiinni, kun ämpäri oli täynnä ja toisessakin oli torvisieniä ja kellokin näytti uhkaavasti olevan jo kotiinlähdön aika. Mutta kun niihin tulee himo. Ei malttaisi jättää metsään! Suunnittelin jo huomiselle uutta sieniretkeä, mutta tässä tapauksessa sanoisin, että onneksi sataa vettä! Sienin putsaaminen ja jatkojalostaminen on sitten jo ihan eri juttu kuin poimiminen. Osan aion kyllä tehdä säilykkeiksi. Sienihilloa on jo pari purkkia, mutta nyt olisi tarkoitus tehdä valkosipulilla maustettuja etikkasieniä. Onneksi raaka-aine ei lopu ihan heti kesken!

Illalliseksi en tänään kuitenkaan tarjoillut sieniä seitsemässä eri muodossa, vaan aivan tajunnan räjäyttävän ihanan kolmen juusto lasagnea "Three-cheese Lasagne". Siinä on mozzarellaan, ricottaa ja parmesaania. Lähiruokaa melkein kokonaan, kun Henttalan jauhelihan joukkoon tuli sitten omasta maasta selleriä, sipulia, paprikaa, tomaattia ja aikuisten versioon jalapenoa. Lasten versioon suppilovahveroita. Ja Valtakunnan Prinsessä söi hampurilaista. Piti ihan ottaa kuva tästä lasagneen päätyneestä  Häränsydän -pihvitomaatista. Kerrassaan herkullisen makuinen tomaatti muuten ja kokoakin ihan mukavasti.

Huomenna olisi sitten taas aikainen nousu, kun Keskimmäisen pitää olla hallilla jo ennen aamuyhdeksää. Pääsivät mukaan 00 jääkiekkoturnaukseen yhden joukkueen peruttua osallistumisensa. Mutta nautitaan nyt vielä hetki lauantai-illasta.

Sutsi satsi satsaa!

No niin. Keksinkinkin sitten tänään päivällä, että skippaan jumpan, lähetän Siipan maatielle ulkoiluttamaan Spessua  ja lähden itse Valtakunnan Prinsessan kanssa kuuntelemaan Fröbelin Palikoita. Uskomatonta, että nekin on jo keikkailleet 25 vuotta! Kivaa oli ja yleisö tuntui nauttivan täysin siemauksin!

Onpas taas ihanaa, että huomenna on jo perjantai - viikon paras päivä! Alkaa takki ollakin tältä viikolta jo melko tyhjä. Mukavaa perjantain aattoa!

Treffit Gabrielissa.

Tapasin tänään töiden jälkeen ihanat ystäväni pizzan merkeissä Gabrielissa. Oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa, vaihtaa kuulumisia ja parantaa siinä välissä hieman maailmaakin. Valitettavasti yksi lady ei päässyt treffeille. Pikaista paranemista M!

Välillä tulee pysähdyttyä ja mietittyä, miten tärkeitä ystävät ovat ja miten mukavaa on tavata - vaikka  harvemminkin - ihan kasvokkain. Ja toisaalta, vaikka yhteyttä ei päivittäin, eikä välttämättä viikoittainkaan pidetä, ystävät ovat silti ajatuksissa.

Ranuan eläinpuiston jääkarhunpentu ja sen emo heinäkuussa 2012.

Fallen Lemon tree.

Tänään oli taas vuorossa kaunis syyspäivä. Tiistait ovat meillä melkoista haipakkaa, kun Valtakunnan Prinsessan pitää ehtiä liikkariin viideksi. Itse vetäsin lenkkikamppeet niskaan ja kirmailin juoksulenkille, kun liikkarilainen oli saatu kunnialla jumppasaliin. Ulkona oli mitä mainioin lenkkeilysää. Ihana raikas ja happirikas ilma! Suunnilleen kymppi tuli juostua. Mukana menossa Asicsen DS Trainerit (vielä sisäänajossa) ja Garminin Forerunner 610, johon olen ollut enemmän kuin tyytyväinen! Olen sitä nyt reilun vuoden testannut ja mainio vekotin se on.

Lenkiltä palattuani kipaisin vielä kasvihuoneeseen, kun yön aikana oli taas yksi tomaatin taimien tukinaru mennyt poikki. Tällä kertaa oli vuorossa nyt sitten mun silmäterä, Lemon tree -runkotomaatti. Virittelin siinä sitten uutta narua ja katkaisin tottakai yhden tomaattitertun. Nyt on sitten kulhollinen vihreitä tomaatteja sisällä odottamassa kellastumista. Nuo muutamat keltaiset ovat siinä roolimalleina.

Huomasimme sunnuntaina paikallislehdestä, että Fröbelin Palikat ovat tulossa konsertoimaan vielä tällä viikolla. Eikun kipin kapin maanantaina lippuja hakemaan. Siippa lupasi viedä Valtakunnan Prinsessan konserttiin. Fröbelit ovat hyviä, olen ne kahdesti nähnyt. Ensimmäisen kerran 13 vuotta sitten, kun Teini oli 2 vuotias. Ihan pikkuisen enemmän tykkään kyllä Sås och Koppista ja nimenomaan niistä ruotsinkielisistä lauluista.

Huomenna onkin sitten jo keskiviikko ja illalla tiedossa treffit muutaman ihanan ystävän kanssa. Mukavaa nähdä heitäkin taas pitkästä aikaa :-). Mutta nyt tartun neuletyöhön. Paidan takakappaleessa ollaan jo kainaloiden kohdalla eli voiton puolella. Varsin kituliaasti se on edennyt, mutta kohta pääsen toisen kappaleen ja toisenlaisen langan kimppuun.

Leppoisaa iltaa!

PS. Kamerakin on jo lähtenyt keskusvarastolta. Nyt täytyy vaan äkkiä hommata vielä muistikortti, niin pääsen sitten heti testaamaan.

Viinirypäleitä, kelloköynnöstä ja jääkiekkoa.

Näistä aineksista on tämä viikonloppu tehty. Eilinen aamupäivä meni multaa kärräillessä ja iltapäivällä huristeltiin Valtakunnan Prinsessan kanssa naapurikaupunkiin katsomaan Keskimmäisen jääkiekkoturnausta. Hallissa vierähtikin loppupäivä ja Valtakunnan Prinsessa sai myös kiekkomakkaransa. Ja kotijoukkue kultamitalit kaulaansa.

Tänään oli myös kaunis ja aurinkoinen päivä. Suurin osa siitä hupeni sisätiloissa, kun kirjoittelin oppimistehtävän raporttia. Ehdin kuitenkin pyörähtää puutarhassakin todetakseni, että tomaatintaimien tukinarut olivat pettäneet. Luumutomaatit ja pihvitomaatit lojuivat pitkin pituuttaan kasvihuoneen lattialla. Virittelin uudet narut ja toivon, että kestävät.

Kaksi vuotta sitten syksyllä istuttamani kotimainen viiniköynnös ilahdutti tänään suuresti. Viime kesänä siihen tuli yksi kukkaterttu, mutta ei yhtään rypälettä. Tänä vuonna saatiinkin sitten oikein satoa :-). Poimin kaikkiaan kuusi terttua, ainakin yksi jäi vielä köynnökseen. Ja voi miten ihania rypäleitä - makeita ja mehukkaita!

Ja pitihän niitä muitakin kasveja kuvata. Täytyy kyllä todeta, että iPhonen kamera on kyllä todella hyvä! Siitä huolimatta tilasin itselleni Nikonin järjestelmäkameran, että pääsen kunnolla kuvaamaan. Järkkäriä odotellessa kuvataan vielä puhelimella. Kuvassa keskellä oleva Valge daam on Eestistä viime keväänä tilattu juurakko.

Kävin tänään illalla vielä jäähallilla katsomassa Keskimmäisen ottelua. Takaisin kävellessäni totesin jokirannassa, että syksy on täällä - Runerbergkin on palannut kotisatamaan.

Mukavaa alkavaa syksyistä viikkoa!

Tunkkainen tuulahdus vuodelta 1970.

Olin tänään ensimmäistä päivää toimistolla tällä viikolla alkuviikon sairastelun ja eilisen työreissupäivän jälkeen. Postilaatikossani odotteli Lapin Kansaan kääritty paketti osoitettuna työosoitteeseeni lähettäjänä hyvä ystäväni. Ja mitä sieltä paljastuikaan! Kaksi Kotiliesi-lehteä tammikuulta 1970. Toisen ilmestymispäivä oli vielä oma syntymäpäiväni! Kiitos H! Aivan mahtava tunkkainen tuulahdus!

Viimeisenä kesälomaperjantaina elokuussa (nyt jo ikuisuus sitten) halusin välttämättä kokeilla Mojito-muffinseja. Valitettavasti vahva minttu oli kaupasta loppunut, mutta tavallista sentään löytyi. Niistä tuli aivan järjettömän hyviä! Taikinaakin tuli aivan käsittämätön määrä, sillä näiden kuvattujen lisäksi paistui vielä 12 isoa muffaria. Kuorrutusta tosin riitti tasan näihin 12 muffinsiin. Resepti vaatinee hieman säätöä.

Huomenna on taas perjantai - ihanaa! Viikonlopulle tiedossa mullan kärräämistä, mutta eiköhän aikaa riitä käsitöille ja näin flunssan hellittäessä myös juoksulenkille.