The kaulus - kevättä odotellessa.

Ei liene ihme, että ompelin - tänäänkin. Tässä hommassa on vähän käynyt niin, että kun saa yhden työn valmiiksi, alkaa heti suunnitella jo uutta. Eilisessä postauksessa vilautinkin jo kangasta, joka pääsi todelliseen käsittelyyn tänään. Verson Puodin Taimi. Kauan tätä mietin, ja lopulta pätkän tätä tilasin. Onneksi, sillä kangas myytiin loppuun aika pian sen jälkeen. Moneen kertaan olen miettinyt, mitä siitä raaskisi tehdä. Tänään sitten päädyin leikkelemään kankaan. Käytin Onion 2035 -kaavaa. Kaula-aukon muokkasin v-aukoksi, jotta sain tehtyä ompeluryhmässäni ihastusta herättäneen kauluksen.

 

Onkohan tämä vähän liian retro minulle? Kangas on kyllä aivan ihanaa joustofroteeta ja väritkin todella kauniit. 

Hieman saumuri rutisi vastaan, kun joustofrotee kerroksia oli kauluksessa parhaimillaan 10. Käsipyörällä mentiin pahimmat kohdat. Helmaan laitoin kuminauhan samalla, kun huolittelin sen peittarilla. Tässä vielä lähikuva kauluksesta. Kauluksen tutoriaali löytyy täältä.

Kauluksen v olisi voinut olla aavistuksen terävämpi ja jyrkempi. Toisaalta tämä oli ihan ensimmäinen kokeilu, joten seuraavaan versioon sitten tehdään parannuksia. Ihana mekko joka tapauksessa! Saa nähdä, miten ensi viikolla ehtii ommella, töissä ainakin tulee olemaan huima kiire! Tammikuu vetelee viimeisiään - mukavaa alkavaa viikkoa!

Hulmuavat helmat.

Tänään meillä pistettiin helmat hulmuamaan. Valtakuunan Prinsessa menee kaverisynttäreille ensi tiistaina ja pitihän sitä sinnekin saada jotain uutta päällepantavaa. Päätin kokeilla Tyrnifarmarit-blogista tuttua zero waist -mekkoa. Ihan 15 minuuttiin en saanut sitä valmiiksi. Aikaa taisi kaikkiaan tuhrautua kaksi tuntia.

  

Olin alunperin ajatellut tehdä tämän mekon Selian Metsänhengistä, mutta kangasta ei olisi ollut riittävästi. Onneksi hoksasin nämäViljamin Puudelit. Kangasta oli reilusti ja se on todella ihanan ohutta ja keveää. Tästä lähdettiin...

Helppo tehdä ilman kaavaa. Itse tuhrasin aikaa kankaan asetteluun vähän liikaakin. Lopputulos on ihan ok ja hyvin tässä helmat pyörii! Mietin, josko tekisin tähän alle oikean tylliunelma-alushameen.

 

Seuraavaksi leikkuupöydälle tai paremminkin lattialle pääsee tämän ihana Verson puodin oranssi Taimi. Tätä olen syksystä asti hillonnut kangaskasassani ja odottanut sopivaa inspiraatiota.

Ja kyllä nyt kelpaa ommella. Sain kotiväeltä syntymäpäivälahjaksi työvalaisimen ompelupöydälle ja tänään vielä jatkojohdon, johon saan valaisimen ja kaikki koneet kerralla kiinni:

Huomenna menemme katsomaan Onnelin ja Annelin. Ihan mielenkiintoista nähdä elokuva, joka on kuvattu Loviisassa. Paljon tuttuja paikkoja varmasti odotettavissa! Mukaan lauantai-iltaa teille kaikille!

Apilapalloa eskariin.

Vihdoin sain tämän kauan päässä pyörineen paidan tehtyä. Valtakunnan prinsessa halusi itselleen samanlaisen paidan kuin itselleni tekemä kotkapaita: pystykaulus ja pitsivetoketju. Kankaasta olisi riittänyt vielä huppuunkin ja kiusaus olikin suuri, mutta päädyin sitten kuitenkin noudattamaan toiveita.

Päällisin puolin tästä tuli ihan kiva, ja paita sopii kantajalleen hyvin. Käytin kantinkääntäjää ja tungin tuonne kantin väliin vielä puuvillapitsiä taskunsuihin. Aika näppärästi saa kivannäköistä! Tuo keskellä oleva kuvion kohdistuminen etukappaleen ja kauluksen saumassa on muuten ihan silkka vahinko. Kaikki muu meni ihan hyvin,mutta kanttauksessa on parantamisen varaa, sillä en vaan ole vieläkään saanut peittarin tikkiä kohdalleen. Täytynee seuraavaksi kokeilla isompia neuloja, jos se vaikka auttaisi asiaa.

Kankaana oli Majapuun/Pehemiän apilapallopuuvillaneulos, josta tein myös suvun nuorimmille neideille paidat joulupakettiin. Isompia serkuksia varten olen muokannut Ottobren Be Careful out there -kaavasta taskullisen version, jota testasin aikaisemmin jalkapalloneuloksesta tehtyyn huppariin. Tämän paidan tein sillä samalla kaavalla. Pitsivetoketju on metriketjua Nappiaitasta, puuvillapitsi samasta paikasta.

Tänään on ollut ompeluvapaa ilta, mutta kangaskasaa kävin silittelemässä ja suunnittelemassa tulevia ompeluksia. Pitäisi saada vielä reilut 6 metriä kangasta käytettyä, jotta pääsisin tammikuun haasteessa miinukselle. Kiirettä siis pitää tulevana viikonloppuna!

Siedätyshoitoa kevättä odotellessa.

Talvi saapui sittenkin tänne etelärannikollekin ja pakkasen myötä myös aurinkoiset päivät. Eilisen vietin sisällä ihan koko päivän, mutta tänään kävin paikallisen ompeluporukan kangasvaihtareilla kävellen. Kiva puolen tunnin reippailu molempiin suuntiin aurinkoisessa säässä - ei voi valittaa!

Valtakunna Prinsessa sai joululahjaksi miniompelukoneen. Pariin otteeseen se onkin jo ollut käytössä ja nyt kun vielä saatiin ystävältä pöytä, niin jo kelpaa surruutella! Aika äänekäs tuo peli on ja muutenkin vähän sellainen köpöstys, mutta kyllä sillä harjoitella voi! Tänään tehtiin pari tyynyä PetShopeille ja pieni makuupussi.

Valtakunnan Prinsessalla on kuvassa päällään Princess castle -tunika, joka jäi syksyllä kesken, kun kangas loppui. Sain hommattua palan lisää ja niinpä vihdoin tämä ufo näki valmiina päivänvalon!

Niin ja se siedätyshoito. Ompelin itselleni hupparin keltaisesta kamomillaheppa-neuloksesta. Keltainen ei todellakaan ole vaateissa se lempivärini, mutta jotenkin houkutteleva kuitenkin. Ja hupparista tuli kyllä tosi kiva. Kaavan Jokatyypin kaavakirjan raglanpaita jälleen kerran ja huppuun käytin Ottobren Pentagram-hupparin hupun kaavaa. Hupun vuoritin ruskealla joustofroteella.

Muutama joululahja jäi ompelematta, vaikka kankaat olikin ostettuna. Näin kävi myöskin tälle Tinttien iltarusko-trikoolle. Siitä piti tulla Rovaniemen mummulle joululahja, mutta nyt se lähetetäänkin sitten syntymäpäivälahjaksi. Ettehän kerro sankarille tästä vielä mitään! Hän kerran mainitsi, että pitää keltaisesta, mutta ei ole hankkinut mitään keltaista vaatetta. No - nyt on keltainen tunika tulossa. Kaavana Onion 2035 ilman poikkileikkausta eli sekä etu- että takakappale tehty yhdestä palasta. Tästäkin tuli oikein kiva!

Tällä viikolla kului pari iltaa kantinkääntäjää testaillessa. Kääntäjä toimii mainiosti ja opin sen käytönkin, mutta peitetikkikoneen tikin säätämiseen kului kolme metriä resorikaitaletta ja vähintään saman verran pinnaa! Eikä tikki vieläkään ole kantatessa ihan tyydyttävä. Mutta tässä siis kuvaa harjoitteista.

Ja harjoitukset jatkuvat ensi viikolla! Kunpa sää hieman lauhtuisi, jotta pääsisi joulusulenkille! Mukavaa alkaa viikkoa! Valoa kohti mennään kovaa vauhtia!

Nuutinpäivää odotellessa.

Kiva viikonloppu on jälleen kerran lähestymässä loppuaan. Huomenna on Nuutinpäivä, joka meille tarkoittaa sitä, että joulu siivottiin tänään pois. Jouluvaloja tässä vähän vielä kaipaa, mutta onneksi ulkona on hieman lunta tuomassa valoa pimeyteen.  Lauantaina kävin Kotkan suunnassa tapaamassa ystäviäni, meitä oli kaikkiaan kahdeksan paikalla ja kivaa oli. Sääli, että tapaamme harvoin, mutta kaikilla meillä on omat kiireemme. Onneksi sentään nähdään muutaman kerran vuodessa :-). Yllärinä esiteini tuli meille viikonlopuksi eilen suoraan pelireissulta, mikä oli enemmän kuin kivaa. Ja sokerina pohjalla pääsin testaamaan uutta peitetikkikonettani - ja I'm in love!

Joulu siis siivottiin pois, mutta yksi amarylliksistä vasta työntää kukkavanaa. Mikäs sen mukavampaa, koska toinen amaryllis lopettelee kukintaansa.

Väriä en muista, mutta tämä taisi olla valkoinen. Punainen siis lopettelee kukintaa, tässä jo toinen vana kukassa.

En enää muista, milloin sain tämän paperinaruenkelin, mutta se on ihana! Kiitos vaan vielä Tyynelän poppoolle. Se on meillä aina esillä. Jouluksi se nostetaan alas vitriinin päältä, muun osan vuodesta se katseleen ylhäältä touhujamme. Ihana!

Ja ei viikonloppua ilman ompeluksia. Tänään valmistui toiselle mummulle tunika Peppi Bloom-kankaasta. Se onnistui ihan kivasti. Kaavana JTKK:n neulemekon kaava. Ja nyt voi varmaan myös paljastaa jo nuoriherra E:n synttärilahjankin, vaikka paketti lienee vasta huomenna perillä. Sankari kun ei kuitenkaan tätä blogia taida lueskella :-).

Peppi Bloom -tunika.

Be careful out there muokattu taskulliseksi huppariksi.

Seuraavaksi taitaa olla taas Valtakunnan Prinsessan vuoro saada jotain ja sitten minun :-). Nyt uusin ideoin kohti työviikkoa!

Recycling.

Osallistuin taas tänä iltana ompeluhaasteeseen. Tällä kertaa aiheena oli inspiroidu kuvasta. Minun inspiraation lähteessä oli tähtiä, harmaata, mustaa, ja vaalenpunaista. Vaikka farkkua ei kuvassa näkynyt, jotenkin kuvasta jäi mieleeni vanhat kuluneet farkut.

Näillä tarvikkeilla lähdettiin liikkeelle.

Kissin kuvan leikkasin talteen siippaa varten. Olen luvannut sen hänelle johonkin paitaan aplikoida. Samoin vaaleanpunainen resori ja lanka saivat väistyä valkoisen tieltä, ettei tuotoksesta tulisi liian imelä. Pääsin testaamaan peittaria tätä tehdessä ja olen ihan myyty! Ihana peli! Nyt täytyy vaan opetella se kantinkääntäjän käyttäminen vielä. No, jotta totuus ei unohtuis, tässä vielä illan tuotos:

Edestä...

 

 

ja takaa.

Taakse olisi tullut neljä tähteä, mutta silitin yhden kimallekalvotähdistä leivinpaperiin. Voi olla, että jätän tuon farkkureunan rispaantumaan, tai sitten ajelen siihen rullapäärmeen. Saa nähdä. Farkkufrilla on rypytetty loppujen lopuksi framilonilla, koska ryppylangat alkoivat ryppyillä.

Tästä on hyvä lähteä viikonloppuun! Huilitaan ja nautitaan!

Hyvästi kaksoisneula!

Niin - todellakin toivon, ettei minun tarvitse enää Singerin kanssa kinata kaksoisneulalla ommellessa. Hain tänään nimittäin postista Karnaluksin paketin ja sieltä paljatui Janomen peittari (ja vähän muutakin). Tänään en ole ehtinyt sitä vielä testata, mutta ompelupöydällä odottaa mummulle tunika, joka pitäisi saada ommeltua. Siihen tulee kanttauksia, joten sopivaa testimateriaalia :-). No, ehkä kuitenkin jollekin tilkulle ensin harkoitusompeleet.

Tässä komeudessaan paketin sisältö. Sen opin, että tume pruun ei ole värinä tummanruskea vaan tumma luumu. No, Valtakunnan Prinsessa tietää jo, mitä tuosta violetista, tai tumman luumun värisestä vetoketjusta haluaa.

Tuon 60 x 45 cm leikkausalustan ja 60 cm viivottimen takia koko paketti oli lähes elämää suurempi. Ompelutaidot eivät ole vielä kovin hyvät, mutta nyt ei voi ainakaan enää koneita syyttää! Happy overlocking!

Viikonlopun jäljiltä.

Ihana ja pitkä viikonloppun lähenee loppuaan. Pääsääntöisesti aika meni ommellessa, lenkkeillessä ja ruokaa laittaessa. juoksukilometrejä kertyi 27, ompeluksia 3. Olen tehnyt päätöksen käydä juoksemassa vähintään kolmena päivänä viikossa. Totaalinen liikkumattomuus syyskuun lopulta lähtien on vienyt veronsa ja kuntoa pitää lähteä taas kasvattamaan lähes nollasta. Jalat jaksaa jo hyvin, mutta syke hyppii edelleen törkeän korkeissa lukemissa. Toivottavasti tilanne on toinen parin viikon päästä :-).

Ja sitten niitä ompeluksia. Surautin itselleni ja Valtakunnan Prinsessalle ihanan pehmeästä merinovillasta tunikat. Esipesin kankaat villaohjelmalla 40 asteessa ja nakkasin vielä päälle päätteeksi villaohjelmalle kuivausrumpuun. On sitten kätevämpää jatkossakin tuo peseminen. En ole ihan päässyt sinuiksi tuon oma paitani kanssa, mutta laitan sen huomenna testiksi töihin, ja katson, kehtaako sitä pitää vaiko ei. En osaa sanoa, kumpi pätkii vastaan: kuosi vai malli. Kaavan käytin Ottobre Square-tunikan kaavaa koossa 170 cm, kun halusin käyttää koko kankaan ja tehdä paidan pitkähihaisena.

Be careful out there, koko 128 levennetyllä ja pyöristetyllä helmalla.

Maatuskamerino, Square-tunika, koko 170 cm.

Ja tässä vielä sneak peak synttärilahjuksesta, jonka tänään ompelin. Tätä en vielä viitsi kokonaisena näyttää :-).

Tämä kääriytyy kohta pakettiin.

Ehkä sitten jo seuraavassa postauksessa, tiedä häntä. Oikein mukavaa alkanutta tammikuista viikkoa kaikille. Vielä yksi tynkäviikko ja sitten päästäänkin normaalirytmiin.