maanantai 1. huhtikuuta 2013

Tyttöjen reissulla pohjoisessa.

Olen perinteisesti ajoittanut talvilomani pääsiäisen tienoolle kahdesta syystä; a) vielä ei ole pakko ajoittaa lomaa koulujen hiihtoloma-aikoihin ja b) toisinaan on jo niin lämmintä, että pääsiäisenä pääsee pihalle kuopsuttamaan. Jälkimmäinen ei tänä vuonna näyttänyt toteutuvan, joten päätimme vaihtaa maisemaa napapiirin tuntumaan. Ajan ja rahan säästämiseksi (todellakin - lentoliput tulivat junalippuja halvemmiksi!) lensimme Rovaniemelle palmusunnuntaina ja koituduimme pitkäperjantaina, mukava miniloma mummulassa.

Lomaan kuului aurinkoisia päiviä, ulkoilua (jostain syystä Valtakunnan Prinsessa päätti, että hiihtäminen hänen osaltaan on nyt sitten tässä, ei ikinä enää!) ja juoksulenkkejä. Yhtenä päivänä juoksin perinteisen siltojen lenkin, matkaa kertyi yhteensä 17,5 km. On herkkua juosta reittejä, joita ei koskaan juossut, kun matka taittuu huomaamatta. Yhteensä viime viikon aikana sain kasaan 45 juoksukilometriä, joten tästä on hyvä jatkaa! Erityisesti, kun HCR huhuilee jo kuukauden päässä, eikä Tukholmaankaan ole kuin pari kuukautta aikaa.


Löytöjä!

Koskaan en ole Rovaniemellä käynyt ja tullut tyhjin käsin takaisin. En nytkään. Tällä kertaa vaatekaupat jäivät koluamatta, mutta kirpputorit ravasimme läpi. Ja tietenkin Napapiirillä Marimekon tehtaanmyymälän - se kuuluu vakiopaikkoihin.

Marimekosta löysin kangastilkkuja yllätyspussissa.Yllätyspussissa siksi, ettei pussia saanut avata tutkiakseen tilkkujen kokoa. Rakastan yllätyksiä, ja nämä pussit sopivat minulle paremmin kuin hyvin. Ihan kivan kokoisia tilkkuja pussista paljastuikin. Taidan laittaa agentin asialle, ja hommata vielä toisenkin pussin!
Aikani näitä tilkkupusseja pyöriteltyäni löysin tieni palalaareille. Välillä inspiraatio iskee heti, kuten tällä kertaa. Nähtyäni tämän markiisikankaan tiesin heti, mitä siitä teen. Niinpä kangaspala päätyi ostoskoriini, tosi hetken asiaa mietittyäni.

Kiirastorstaina ravasimme varmaan kaikki kaupungin kirpputorit läpi - ainakin ne suurimmat. Aika paljon oli krääsää ja roinaa, kallista tavaraa tarjolla. Lopulta kuitenkin viimeinen paikka, joka oli vielä keskustan kirppis, palkitsi vaivan. Olen jo pitkään haikaillut maitotonkkia, mutta en ole raaskinut hankkia tai edes yrittänyt niitä mistään löytää. Nyt sellainen kuitenkin tupsahti eteeni kuin tilauksesta, ilman kantta tosin, mutta erittäin hyväkuntoisena. Ihan käsimatkatavarana tämä 50 litran pänikkä ei kotiin saapunut, vaan jäi odottelemaan etelän autokyytiä Rovaniemelle. Samaiselta kipputorilta löysin myös tuon pienen 50-luvun jakkaran. Sekin odotteli löytäjäänsä melkein tuon tonkan vieressä.
Kirpputorikierrokselta riensin sitten vielä ystäväni kanssa "perinteiselle". Laskeskelimme, että olemme suunnilleen 10 vuoden ajan käyneet aina perinteisesti syömässä (jostain syystä aina samassa ravintolassa!) ja parantamassa maailmaa. Niin tälläkin kertaa. Mukava ilta ja aika meni kuin siivillä, vaikka tällä kertaa aloitimmekin jo ajoissa. Eikä iltaa ilman kommelluksia. Saimme jotenkin sytytettyä toisen lautasliinoista tuleen illan päätteeksi!

Kaikki hauska loppuu aikanaan, niin lomakin. Toisaalta kangastilkut alkoivat jo hieman "poltella" kassissa, joten oli jo aikakin päästä ompelukoneen äärelle!

2 kommenttia:

  1. Tuo maitotonkka on kyllä hieno löytö! Meillä on ennestään pari pientä ruosteista - lue romuromanttista - tonkkaa jotka toimivat vain koristuksena. Mutta kävipä muutama päivä sitten niin, että auton peräkonttiin oli ilmestynyt tuommoinen siisti 30l maitotonkka. Tuo Mies kun on tuommoinen hamstraaja (mitenhän lie taipumusta moiseen!) ja oli kerrankin osannut hamstrata ihan oikein! Olen nimittäin etsinyt tuommoista tonkkaa missä voi tehdä simaa tai kotikaljaa - nyt sitten sellainen on!
    Ihania kankaitakin olit löytänyt eli kyllä matkailu kannattaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hamstraus sekin lienee sukuvika :-). Juu, matkailu kyllä kannattaa ja avartaa. Mulla on vielä hakusessa pienempi tonkka, jossa olisi kansi tallella ja sitten vielä pienempi, jossa voisi sitä simaa tehdä. Tuo 50 litraa on ehkä siihen tarkoitukseen vähän turhan suuri!

      Poista