tiistai 29. lokakuuta 2013

Kirje - se ihka ensimmäinen.

Meillä on eskarilainen, joka oppi taannoin lukemaan ja joka lukee nykyään kaiken mahdollisen ja mahdottomankin. Sen lisäksi, että eskarilainen lukee, on hän myös erityisen kiinnostunut kirjoittamisesta. Viime viikon torstaina eskarilainen tuhersi huoneessaan kirjettä, jota ei saanut tulla keskeneräisenä katsomaan. Apua hän ei missään vaiheessa meiltä pyytänyt. Kuuntelin vain toisessa huoneessa, kun hän tavaili itsekseen hiljaa sanoja. Kirje laitettiin luonnollisesti itse tehtyyn kuoreen ja teipattiin kiinni. Se osoitettiin isälle. Otin kirjeestä kuvan ja jaan sen tässä ja nyt teillekin. Ihana <3.


Esiteini soitteli illalla ja kyseli uskonnontehtävää varten ristiäisistään. No enhän minä enää muista, mitä erikoista silloin tapahtui! Aika vierii eteenpäin huimaa vauhtia. Yritetään nauttia tästä hetkestä nyt, eikä sitten vasta 10 vuoden päästä!

4 kommenttia:

  1. Voi ei :D <3 Ihana rinsessa!

    VastaaPoista
  2. Kyllä tämmöiset tuotokset taitaa olla sieltä ihanimmasta päästä mitä vaan olla voi <3 Nyt vain hyvään talteen tämä ja sen voi sitten murrosiän hormonisekamelskassa kaivaa esille ja muistuttaa itseä kuinka ihana olento siellä sisällä oikeasti asuukin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Pojat ovat olleet aika rauhallisia, joten voin vaan kuvitella, kuinka monta kertaa tätä kirjettä pitääkään 6-10 vuoden päästä lueskellä :-)

      Poista