Kahden tunnin alitus.

Eilen sitten oli, kauden kakkosmatka HCR. Lähdin puolimaratonille käytännössä täysin arvoituksellisessa kunnossa. Lääkekuuri oli loppunut pari päivää sitten, enkä ollut juossu pariin kolmeen viikkoon kuin yhteensä ehkä 30 km. Tavoitteenani oli alittaa maaginen kahden tunnin raja ja sitä silmällä pitäen oli jo etukäteen miettinyt kilometrivauhtitavoitteen.

Vauhdikkaasti lähdin liikkeelle ja aika hyvin pystyin tasaista vauhtia ylläpitämään. Tosin suuri osallistujamäärä valitettavasti aiheuttaa pientä nykimistä lähes koko ajan, mikä omalta osaltaan kuormittaa menoa jonkin verran. Kaikki meni mainiosti, kunnes vähän ennen 16 km merkkipaalua iski väsymys. Tuntui, etten kerta kaikkiaan jaksa pitää enää samaa vauhtia yllä, pohkeet olivat aivan puhki. Mutta kuinka ollakaan, tämän 16 km paalun ohitettuani aloin miettiä, että nyt on matkaan käytetty 1,5 h ja jäljellä on enää 5 km. Jos pystyn pitämään vauhdin alle 6 min/km, alitan varmasti kahden tunnin rajan. Tästä ajatuksesta sain taas voimaa koipiin, mikä lopulta siivitti lopputulokseen 1:55:14. Aika makelta tuntui maaliin tuleminen. Parempaan en olisi tällä treenaamisella pystynyt, mutta mihin pystyisinkään, kun viitsisin hieman tavoitteellisemmin harjoitella. Tämä ajatus mielessä suuntaakin nyt katseeni Tukholman maratonille, joka juostaan 1.6.13.

Luottotossut Asicsen Sky Speedit