Princess castle ja läjä tilkkuja.

Joskus se on aloitettava. Viime aikoina olen lähinnä hamstrannut kangasmetrejä, mutta nyt olisi syytä alkaa saada niistä jotain aikaankin. Olen ihastellut uusimmassa Ottobre lehdessä 4/13 olevaa Princess castle -mekkoa ja halusin tehdä sen. Olen ommellut paljonkin yhtä sun toista ala-asteelta lähtien puuvillakankaasta. Otinpa nyt sitten projektiksi työn, joka sisälti aika monta minulle tuntematonta muuttujaa: saumurin, trikoon, kaksoinneulan ja resorilla kanttauksen. Onneksi itseluottamusta ei puutu, vaan usein sitä riittää enemmän kuin taitoa. Onneksi en myöskään tuhonnut ompeluintoani tällä projektilla, vaan haluan oppia lisää. Tämän mekon taskuissa yhdistyi totaalinen epäonnistumien resorikanttauksissa, mutta toisaalta taskupussien tikkaukset onnistuivat mainiosti muutamaa hyppytikkiä lukuunottamatta. Resorilla kanttaamista täytyy kyllä vielä harjoitella reilusti ja sitä kaksoisneulan käyttöä myös. Epäilen suuresti, että minun perintö-Singer Solaris 6120 ei ole koskaan aikaisemmin päässyt ajelemaan kaksoisneulan kanssa. Se nimittäin oli tätä ennen yhä pakkauksessaan muiden varaneulojen kanssa.

Princess castle, koko 116.

Sama takaa.

 
Kasasin mekon Kangashuutokaupasta ostamistani tilkuista. Väsyneenä leikkelin pieleen, joten etu- ja takakappaleet piti sitten tehdä kahdesta eri kankaasta. Takakappaleen olisin joka tapauksessa joutunut tekemään kahdesta palasesta. Toivottavasti mekko kelpaa Valtakunnan Prinsessalle. Luvattoman paljon aikaa (6h) sain tähän tuhraantumaan, joten hieman taidan vielä harjoitella ennenkuin osallistun Saumanvara-ryhmän Savaway-haasteisiin, vaikka mieli jo kovasti tekeekin!

Nyt teen myös pyhän lupauksen keskittyä pienentämään kangaskasoja. Tai ehkä teen lupauksen vasta lomareissun jälkeen, koska silloin aion piipahtaa Ottobren myymälässä. Loma kurkisteleekin jo lähellä - enää kolme aamua jäljellä!

Kusti polkee.

Tänään töistä tullessani minua odotteli muutama mukava yllätys postilaatikossa. Aamulla jo kärsimättömänä laitoin sähköpostia Karnaluksiin, kun en ollut kuullut mitään mahdollisesta toimituksesta, mutta niinpä vaan saapumisilmoitus köllötti punaisen bobin pohjalla. Kävin sen sitten lähikaupasta hakemassa ja aikamoinen viritelmä tuo paketti oli. Pakkaamiseen oli varmaan käytetty rullallinen teippiä! Päällä olevissa laatikoissa oli tilaamani saumurilangat, ompelulangat ja neulat. Huomatkaa tuo musta nauha - näytti olevan vetoketju :-)!

Janome 990D + tilpehöörit.

Toissailtana klikkailin Ottobren alennusmyynnistä muutaman kangasmetrin. Nekin tulivat tänään. Tuota vihreää kirahvikuosia ajattelin käyttää Valtakunnan Prinsessan takkiin vuorikankaaksi (tai sitten tuota toista vihreää lintukangasta), mutta nuo lumitiikerit haluan kyllä itselleni. Sääli vaan, että tilasin vain metrin, koska siitä ei ainakaan mitään hupparia tai leninkiä minulle saa. Jos sitä on vielä heidän myymälässään, niin voi olla, että sitä tarttuu lomalla mukaan.

Nyt taidan mennä vielä tutustumaan uuteen masiinaan. Olen jo ystäväni N:n kanssa sopinut saumurikoulutuksesta, kun itse en ole moista vehjettä koskaan käyttänyt. Toistaiseksi olen vielä sitä mieltä, että stipendirahat menivät hyvään tarkoitukseen. Katsotaan, olenko vielä kuukauden päästä samaan mieltä, vai olisivatko Minna Parikat olleet sittenkin parempi valinta!

Huomenna onkin sitten taas viikonlopun aatto - ihanaa! Ei mitään erityisiä suunnitelmia, tai ehkä sunnuntaina lossireissu Pellinkiin - kuka tietää :-)!

The kumisaappaat.

Sain äitienpäivälahjaksi kumisaappaat, ruskeat ruusuvartiset Garden girlit. Valitettavasti ne olivat liian pienet ja menivät vaihtoon. Liki kaksi kuukautta odottelin, jospa saisin kyseisistä saappaista isomman koon, mutta viime lauantaina tuli viesti, että loppu ovat. Sitten vaan pähkäilemään, mitä tilalle. Hetken jouduin miettimään, mutta sitten päädyin näihin, todella katu-uskottaviin, tai ehkä tässä tapauksessa puutarhauskottaviin kumppareihin! Siippa lahjoi minut vielä noilla ruusuisilla puutarhahanskoilla. Kyllä nyt kelpaa möyhiä multaa!

Garden girl kumpparit ja puutarhahanskat

Juoksemisen ja puutarhuroinnin lisäksi olen hurahtanut ompelemiseen, tai tällä hetkellä pikemminkin kankaiden ja käsityölehtien hamstraamiseen. Tänään olikin sitten postilaatikkoon ilmestynyt uusin Ottobre kids ja uusintapainos vuoden 2009 ensimmäisestä numerosta, jonka olin Ottobren sivustolta itselleni klikkaillut. Uusintapainoksen kaupantekijäisenä tuli vielä tuo puinen kokeshi-nukke :-). Turha lienee mainita, että tilasin tuon Ottobre-lehden sekä sen naisten Ottobren ihan kotiin, ettei tarvitse irtonumeroita ostella 8-). Ja kun klikkailun makuun olen päässyt, tilasin eilen Ottobren alennusmyynnistä Etsystä pari metriä erilaisia trikookankaita. Menee vielä muutama viikko, ennenkuin pääsen Ottobren kauppaan Rovanimelle, joten piti varmistaa, etten jää ilman alekankaita... Kun se saumuri vielä kolahtaisi postilaatikkoon, niin pääsisi silläkin koeajolle!

Ottobre kids 1/2009 & 4/2013

Työviikkokin on jo lipsahtanut yli puolen välin, kun huomenna on jo torstai. Tänään sain taas erän kesäkukkia ruukkuihin, jospa sen urakan saisi huomenna päätökseen. Tämä ihana kaunis punainen kärhö kukkii aivan valtoimenaan! Olen tämän muutama vuosi sitten jostain syksyn poistomyynnistä hankkinut ja unohtanut ruukkuineen päivineen hankeen talveksi. Pari vuotta sitten sain sen multaan ja nyt se palkitsee minut runsaalla kukinnallaan. Tähän kuvaan ja näihin tunnelmiin päätän tämän postauksen. Ihanaa keskiviikkoa kaikille!

Puutarhan kaunottaria ja vanhoja ikkunoita.

Tänään on ollut puuhapäivä, ainakin osittain. Töistä lähdettiin kauheaa ravia, jotta ehdittäisiin käyttää Valtakunnan Prinsessa kotona vaatteiden vaihdossa ja viedä sitten samaa vauhtia kaverisynttäreille. Tuon parituntisen synttäriajan käytin sitten ainakin osittain hyödykseni. Sain vihdoin tuettua kurkut kasvihuoneessa. Se on vaan jäänyt tekemättä, ja nyt oli korkea aika ryhtyä toimeen. Eilen sain erikoislähetyksen pohjoisesta, kun mummu ja pappa piipahtivat meillä kylässä. Nyt minäkin olen saanut pitkään haaveilemani kärhön, sen Kamtsatkankärhön. Kiitos kuuluu rakkaalle pikkuveljelle tästä lahjoituksesta. Siitä tuli kertaheitolla puutarhan toinen silmäterä. Ja mummulle terveisiä, se on nyt päässyt maahan pois säkistä :-).

Niin vaatimaton...

...mutta niin kaunis!

 Ja se toinen silmäterä, se on tämä Itoh hybridi -pioni Barzella. Tänä vuonna siinä oli kaksi komeaa kukkaa. Sääli vain, että se kukki niin kovin nopeasti.

Otsikossakin mainitaan vanhat ikkunat. Niitä kävimme tänään kasan hakemassa. Minussa taitaa asua pieni (tai ehkä vähän suurempikin) Sulo Vilén, koska tämä tavaran hamstraaminen - kun halavalla sain - lähtee välillä lapasesta. No, nämä ikkunat olivat kuitenkin aarre sinänsä, kiitos siitä ystävälleni. Ihan pikkuruisia ne eivät ole, korkeutta 190 cm ja leveyttäkin 50-60 cm. Aika näyttää, mitä näistä aarteista joskus tulee.

Mutta palataanpas vielä puutarhan pariin. Sormustinkukkia meillä rehottaa vähän siellä sun täällä. Kauniita kun ovat, en raaski niitä poiskaan repiä. Autotallin nurkalla kasvaa ihan omassa rauhassa soran keskellä yksinäinen sormustinkukka, jonka kukan halkaisija on useita senttejä. Aika hulppean kokoinen kukka.

Ja tämä. En nyt mitenkään jaksa muistaa mikä tämä on. Viime kesänä näitä kylvin, joten perenna se on. Ja kovasti näyttää kerrotulta minikokoiselta ritarinkannukselta. Ihan hauska uusi tuttavuus!

Tulipa tässä nyt kerrakseen puutarhajuttuja, mutta se nyt kuuluukin tämän blogin luonteeseen. Tämä puutarhan hoito on myös välineurheilua, mutta siitä lisää ensi kerralla! Mukavaa Marianpäivän iltaa kaikille!