Pellavaa ja vanhoja pitsejä.

Tänään kävi todellinen tuuri. Menin aamulla heti kello 10 jälkeen piipahtamaan läheisellä kirpputorilla. Satuin sopivasti loossin luo, jonne eräs vanha nainen toi juuri tavaraa. Iski silmäni ensimmäiseksi vanhoihin kirjailtuihin pöytäliinoihin, 2 ja 3 euroa kappale!! Sitten huomasin vanhoja lakanapitsejä, hmm. Spets 1,5 m, hinta 0,20 e... Häh! Siis 20 senttiä pitsistä. Sen enempiä miettimättä hamstrasin kaikki valkoiset pitsit, kaikkiaan 11 m ja hintaa yhteensä 2 euroa. Pöydältä löysi tiensä koriini vielä suurehko painava pellavapöytäliina, jonka oletan olevan käsin kangaspuilla kudottu sekä toinen pienempi ja ohuempi pellavaliina. Lopuksi koriini hypähti vielä sinipunainen ruutukangas. Kerran minullakin on onnea kirpputorilla!

Löytöjä!

Torstaina kävin hätäisesti Eurokankaassa, mainostivat 20% alennusta kaikista kankaista. Aikani palalaareja kaiveltuani iskin silmäni vaaleansiniseen sisustuskankaaseen, joka osoittauikin sitten Laura Ashleyn kankaaksi. Aluksi ajattelin, että ostan vain puolet palasta, mutta en sittenkään raaskinut jättää osaa siitä kauppaan. Kotiin lähti sitten 3 metriä kangasta, josta en vielä tiedä, mitä siitä tulee.

Laura Ashley, olisikohan jotain 2008 mallistoa?

Valtakunnan Prinsessa on pyytänyt perhoskangasta. Nyt alennuksen myötä raaskin ostaa ihan rullasta sitä ja takkipa siitä taitaa tulla  - sitten jossain vaiheessa.

Nyt alkaa pikkuhiljaa painaa päälle Valtakunnan Prinsessan ja Esiteinin syntymäpäiväkekkerit ja sen jälkeen taimikasvatus. Kurkku ja kesäkukat sekä pavut pitäisi saada pikkuhiljaa multaan kasvihuoneeseen. Kasvihuonetta pestessäni viime viikonloppuna sain seurakseni sisiliskon, eikä se poloinen älynnyt lähteä edes karkuun, kun sitä Valtakunnan Prinsessan kanssa lähietäisyydeltä tutkailtiin.

Tänään kirppikselle jäi vielä käyttämättömät Minna Parikat. Ajattelin tässä pari päivää niitä sulatella ja miettiä, haluanko ne vai en. Mukavaa alkaa viikkoa - tiedossa on onneksi taas lyhyt työviikko!

Kahden tunnin alitus.

Eilen sitten oli, kauden kakkosmatka HCR. Lähdin puolimaratonille käytännössä täysin arvoituksellisessa kunnossa. Lääkekuuri oli loppunut pari päivää sitten, enkä ollut juossu pariin kolmeen viikkoon kuin yhteensä ehkä 30 km. Tavoitteenani oli alittaa maaginen kahden tunnin raja ja sitä silmällä pitäen oli jo etukäteen miettinyt kilometrivauhtitavoitteen.

Vauhdikkaasti lähdin liikkeelle ja aika hyvin pystyin tasaista vauhtia ylläpitämään. Tosin suuri osallistujamäärä valitettavasti aiheuttaa pientä nykimistä lähes koko ajan, mikä omalta osaltaan kuormittaa menoa jonkin verran. Kaikki meni mainiosti, kunnes vähän ennen 16 km merkkipaalua iski väsymys. Tuntui, etten kerta kaikkiaan jaksa pitää enää samaa vauhtia yllä, pohkeet olivat aivan puhki. Mutta kuinka ollakaan, tämän 16 km paalun ohitettuani aloin miettiä, että nyt on matkaan käytetty 1,5 h ja jäljellä on enää 5 km. Jos pystyn pitämään vauhdin alle 6 min/km, alitan varmasti kahden tunnin rajan. Tästä ajatuksesta sain taas voimaa koipiin, mikä lopulta siivitti lopputulokseen 1:55:14. Aika makelta tuntui maaliin tuleminen. Parempaan en olisi tällä treenaamisella pystynyt, mutta mihin pystyisinkään, kun viitsisin hieman tavoitteellisemmin harjoitella. Tämä ajatus mielessä suuntaakin nyt katseeni Tukholman maratonille, joka juostaan 1.6.13.

Luottotossut Asicsen Sky Speedit